Kun kotini ei ollutkaan minun

KonMarin jälkeen elelin onnellisena elämääni, jatkuvasti myhäillen tyytyväisenä. Kotini oli kauniimpi kuin koskaan, enkä voinut olla tyytyväisempi. Tai niin minä ainakin luulin. Luulin olevani tyytyväinen saavutukseeni, mutta silti jokin möykky edelleen painoi hartioillani, enkä itse osannut arvata syyllistä. Onneksi eräänä päivänä selatessani taas kerran Facebookin ihmeellistä maailmaa, tulin löytäneeksi syyllisen möykkyyni. Syyllinen jäi kiinni itseteossa, kun scrollasin ketjua alaspäin, jossa oli kuvia upeista olohuoneista. Jokainen kuva oli kerännyt lukuisia tykkäyksiä, totta kai. Olivathan ne täydellisyyttä hipovia. Sitten oli kuva minun olohuoneestani. 0 tykkäystä. Mietin jatkuvasti miksi kuvani ei kerännyt tykkäyksiä. Kunnes tajusin.

Olohuoneeni ennen muutosta.

Tajusin, että olohuoneeni on värien viidakko. Villin illan päätteeksi katuojaan lentänyt yksisarvisen sateenkaarioksennus. Kaikki olivat eri paria, jokainen väri riiteli keskenään. Vaikka olin aina kuvitellut olevani tyytyväinen kotiini ja olohuoneeseeni, se ei ollut totta. Olohuoneellani ei ollut mitään tekemistä harmonian kanssa. Tuntui, kuin jokainen huonekalu ja tekstiili huutaisi apua. "Ottakaa minut pois täältä! Tukehdun! En voi elää näin." Valtaosa huonekaluista ja muista tekstiileistä oli saatu tutuilta. Miltei yksikään tavara ei ollut oikeasti ja alkuperäisesti minun. Niitä ei oltu valittu omalla rakkaudellani, ne vain olivat. Lojuivat lattialla, vailla minkäänlaista ryhtiä tai todellista iloa. Miten kodissa voisi vallita rakkaus, jos en rakasta edes siellä olevia huonekaluja? Olin pettynyt itseeni. Minua itketti ja hävetti. Luulin todella, että näin sisustettu koti oli juuri minua. Tuntui kuin pala minusta olisi viety pois. Ryövätty ja heitetty nurkkaan. Ikään kuin minua ei enää olisi, vaan tilalla olisi joku muu. Ettei se joku olisi minä ollenkaan. Se ei kuitenkaan ollut niin, ei alkuunkaan. Todellisuudessa se oikea minä oli piilossa toistensa kanssa riitelevien värien alla. Olohuoneeni oli niin tukahduttava, että en saanut happea. Oma minäni ei päässyt hengittämään. Vasta nyt voisin puhjeta kukkaan ja näyttää todella millaisessa rakkauden täyteisessä kodissa minä tahdon asua. Se ei nimittäin ollutkaan sellainen kuin olin aina kuvitellut.

Laitoin hihat heilumaan. Päätin uudistaa olohuoneeni täydellisesti. Halusin, että kotini miellyttäisi ainakin hetken omaa silmää. Oivalluksestani innostuneena ryhdyinkin siis etsimään inspiraatiokuvia uuteen olohuoneeseeni. Sellaisia kuvia oli yllättävän vaikea löytää. Ehkä sisustusmakuni oli sen verran omalaatuinen, ettei yhtä tiettyä kuvaa kyennyt löytämään sen toteamiseen. Se oli kuitenkin hyvä merkki. En ainakaan kopioisi taas jotain mallia, jonka olettaisin olevan omani. Nyt sisustus tulisi täysin juuri minun sydämestäni, ei kenenkään muun (paitsi ehkä vähän miehenikin sydämestä). Päätin kuitenkin hankkia vain hillitysti uutta tavaraa. Etsiä ajattomia tekstiilejä, joita voisi käyttää vuodenajasta toiseen ja joita pystyisi piristämään esimerkiksi värikkäillä sisustustyynyillä. Poimin sieltä täältä pieniä paloja täydelliseen olohuoneeseeni. Näistä pienistä paloista sain koottua minua miellyttävän kokonaisuuden ja tässä kodissa en voisi olla onnellisempi! Ja tällä kertaa ihan oikeasti.

Olohuoneeni muutoksen jälkeen.

Uudessa olohuoneessani pääväreinä toimii turkoosi/sininen sekä keltainen. Ne ovat värien kestosuosikkejani. Huonekalujen siirtäminen toi jo itsessään tietynlaisia pirskahduksen väreitä. Joten en joutunut aivan valtavasti ostamaan uusia asioita olohuoneeseeni. Pienillä ostoksilla sain aikaan valtavan muutoksen. Vain verhot, matto, lampunvarjostin ja viltti vaihtuivat uusiin. Valkoiset, valoa läpäisevät verhot löysin kirpputorilta muutamalla eurolla. Matto löytyi hyvällä alennuksella Askosta. Lampunvarjostimen ostin Clas Ohlsonilta ja viltin Jyskistä. Tv-taso olisi tarkoitus dc-fixata jossain vaiheessa muuhun sisustukseen sopivaksi, koska se itsessään lämmittää mieltä ja onhan se jo iältäänkin arvokas. Katsotaan kuitenkin tapahtuuko fixaus tässä kodissa vai vasta uudessa.

Kirkuvan punainen led-valo siellä, hei!

Ihanan olohuoneen valmistuessa minua alkoi hieman ärsyttää ja samalla huvittaa eräs pieni seikka. Tässä vaiheessa miehenikin jo mietti pitäisikö itkeä vai nauraa minun sisäiselle perfektionistille. Häiritsevä seikka oli nimittäin jatkojohdon kirkuvan punainen led-valo, joka ei enää "mätsännyt" muuhun sisustukseen. Koin valtavaa ärsytystä tästä valosta, koska se pisti kirjaimellisesti silmiini (ja samaan aikaan mietin itsekin pitäisikö olla huolissaan, vääntääkö itkua vai naurua). Saisikohan jostain jatkojohtoja muun värisillä ledeillä...? Haha! No ei kai sentään. En kai minä mene niin pitkälle sisustamisessa (ainakaan vielä, hehe). Täytyy varmaan totutella tuohon kirkuvaan lediin. Sehän kuuluu asiaan, eikö niin?

Pahoittelut pienestä tauosta postauksien välissä. Työt vievät valtavasti aikaa ja energiaa. Aurinkoista kevättä kaikille! ♥

Read more ➤

Lopeta valitus ja aloita maritus

Kaikenkattava maritus saa miettimään elämää laajemmin, ei pelkästään materiana. Herää kysymyksiä onnellisuudesta ja henkisestä hyvinvoinnista. Onko elämässäni jotain mikä tuottaa minulle mielipahaa? Jotain, josta en saa enää iloa irti samalla tapaa kuin ennen tai en sen sijaan ole koskaan saanutkaan? Tällaiset kysymykset ovat erittäin tärkeitä maritusprojektissa sekä elämässä ylipäätään. Onni ei yleensä tule ainoastaan tavaraa karsimalla. Sen eteen on tehtävä enemmän töitä. On tärkeää antaa ajatuksille tilaa reippaasti enemmän kuin vain miettimällä viikkaako paidan kaappiin ja lentääkö tuo sukka roskiin? Pelkkä tavaran siirtely kaapista lattialle ja lattialta takaisin kaappiin, tai roskiin, ei tuota haluttua lopputulosta henkisen hyvinvoinnin puolella. Sellaista ihmettä on turha odotella tapahtuvaksi. Tavaroiden karsiminen "hauki on kala" -tyylillä on silkkaa ajanhukkaa.

Henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on oman edun kannalta otollista aloittaa itsestä. Marituksessa on oleellista, että itsellä on hyvä olla. Täytyy siis pitää mielessä, että loppupeleissä hyvä olo lähtee itsestä: omista ajatuksista, käyttäytymisestä, suhtautumisesta erilaisiin asioihin ja tavasta olla. Merkityksellistä on osata mennä itseensä ja tarkastella omia toimintamallejaan. On arvokasta sisäistää itselle ominaiset piirteet, arvot sekä mallit ja tarvittaessa hioa niitä. Näiden pohjalta on helpompi lähteä rakentamaan itselle suotuisaa ympäristöä elää ja olla.

Kaikkea maritettavaa ei kuitenkaan itse monesti tule ajatelleeksi, elleivät surkeat tilanteet ole päivittäin läsnä ja mielipahaa ankeasta asiasta huomaa selvästi. Jokaista asiaa ei tule miettimällä mietittyä, jos ne eivät omassa elämässä ole tulleet ajankohtaisiksi. Joskus tällaiset takaraivoon hautomaan jääneet asiat piikittelevät edelleen niskaa. Niistä on saattanut jollain tasolla jo päästää irti, mutta ei kokonaan ja siksi ne edelleen jaksavat kummitella mielen sopukoissa. Erilaiset listaukset henkisen hyvinvoinnin marituksesta voivat usein auttaa tällaisissa ikävissä mielen piikeissä. Siksi minäkin olen koonnut listan erilaisista nonobjektiivista asioista, joita on hyvä miettiä omassa elämässään. Mielipahaa tuottavat voi tarvittaessa poistaa sekä iloa tuottavat säilyttää.

IHMISSUHTEET

Listan ykkösenä on ehdottomasti ihmissuhteet. Muut ihmiset ovat usein yllättävän lähellä omaa henkistä hyvinvointia, tahtoipa sitten niin tai ei. Vuorovaikutustilanteita tulee päivittäin ja niistä täytyy selviytyä. Niitä ei pysty itse kauheasti välttämään, ellei ryhdy erakoksi. Pysyviin ihmissuhteisiin sen sijaan pystyy vaikuttamaan ja hyvä niin. Parhaimmissa tapauksissa ihmissuhteet ovat kallisarvoisia ja niistä on syytä pitää kiinni kynsin, hampain. Valitettavan usein elämässä esiintyy kuitenkin harmia ja mielipahaa tuottavia ihmissuhteita. Suhde on saattanut alun alkaenkin lähteä vierimään väärille raiteille tai ihmiset suhteessa ovat ajanmyötä, syystä tai toisesta, ajatuneet erilleen. Tällaisista suhteista on osattava päästää ajoissa irti, jotta jatkuvalta mielipahalta ja vakavilta riidoilta vältyttäisiin. On osattava antaa ja pyytää anteeksi sekä päästää irti vuosia jatkuneesta kaunasta. Normaaliin elämän rytmiin kuuluu suhteiden vaihtuvuus. Ei niin tärkeät ja asiansa hoitaneet suhteet painuvat unholaan ja avaavat ovia uusille, uuteen elämäntilanteeseen sopiville suhteille. On suhteen jokaisen osapuolen etu osata päästää irti ja iloita ihmisistä, jotka oikeasti tuottavat iloa. On täysin järjen vastaista pitää kiinni ihmissuhteista, jotka eivät enää säväytä ja joiden eteen näkee vaivaa vain velvollisuudentunteesta.

TYÖ JA HARRASTUKSET

Oletko töissä vain rahan takia ja harrastuksissa muiden miellyttämiseksi? Mitä haluaisit todellisuudessa tehdä? Ole rohkea ja ota lopputili. Lopeta iloa tuottamattomat harrastukset ja suuntaa uusille vesille. Meri on täynnä kaloja ja uusia mahdollisuuksia. Tulet kyllä löytämään intohimosi. Lähde opiskelemaan uutta alaa, kokeile jännittävän kutkuttavaa harrastusta, jonka tunneille et ole vielä uskaltautunut tai ota vaikka lomaa arjesta ja lähde ulkomaille, jos siltä tuntuu! On turha tuhlata aikaansa johonkin mistä ei pidä ja joka tuottaa vain ja ainoastaan harmaita hiuksia. Elämä on liian lyhyt ankeisiin asioihin. Joskus on tehtävä rohkeita valintoja päästäkseen elämässä eteenpäin. Aina kannattaa kuitenkin säilyttää pieni järjen hiven, kun on kyse rahallisista asioista. Täytyy pitää mielessä oma sekä muiden perheenjäsenten pärjääminen taloudellisesti. Kun nämä asiat ovat kunnossa, voi antaakin palaa aivan vapaasti, vain taivas on rajana (jos sekään).

BITIT JA PIKSELIT

Viimeinen osio on kaikista harmittomin. Tätä ei tule yleensä ajatelleeksi, koska tämän osion asiat ovat jonkin laitteen muistissa ja siksi vaikea mieltää mielipahaksi. Nykyaikana yleistyneiden älylaitteiden, innovatiivisten kameroiden sekä toinen toistaan nerokkaiden elektroniikkalaitteiden ansiosta, on myös yleistynyt valtava määrä tallennettua dataa. Älypuhelimen kameralla tulee räpsittyä sekunneissa kymmenittäin kuvia ja useimmat meistä jättävät ne poistamatta. Näin ollen epäonnistuneet kuvat, lukuisat kuvat samoista tilanteista sekä muuten vain turhat kuvat täyttävät muistin kapasiteettia. Erilaisia tiedostoja, sähköpostiviestejä ja ohjelmia on tuhansia erilaisten laitteiden muisteissa. Tällaiset tiedostot kannattaa käydä läpi ja poistaa surutta täysin turhat. Lopulta tulee huomanneeksi, että hyviä kuvia on vain murto-osa ja laitteen tilaa vapautuu muuhun käyttöön.

Samalla kannattaa tarkastella omaa sosiaalisen median käyttöä. Kannattaa miettiä tarvitseeko todella jokaista sovellusta tai ohjelmaa, jonka on puhelimeensa tai tietokoneelleen ladannut. Tuottaako kaikkien Facebook -ryhmien jäsenyys aitoa iloa tai Snapchatin sekä Periscopen tilien omistaminen nautintoa vai voisiko niitäkin karsia?

Tämän listauksen pohjalta on hyvä miettiä omaa elämää: mitkä kaikki asiat ovat positiivisia ja mitkä negatiivisia, jotka voi marittaa pois. Oikeastaan kaiken voi marittaa, joten ota rohkeasti ohjat käsiisi ja ajattele laajasti. Onko iloa tuottavien asioiden vallankahva omissa käsissäsi vai ohjaileeko elämääsi jokin muu taho?

Read more ➤